Kryptovaluuttojen hankintameno-olettama Suomessa

Hankintameno-olettama voi pienentää verotettavaa luovutusvoittoa myös kryptojen myynneissä, vaihdoissa ja ostoksissa, jos olettaman perusteella laskettu vähennys on sinulle edullisempi kuin todellinen hankintahinta ja suorat kulut. Suomessa aihe se menee helposti sekaisin FIFO-seurantaan, vaikka kyse on kahdesta eri asiasta: FIFO ratkaisee, mikä erä katsotaan luovutetuksi ensin, kun taas hankintameno-olettama ratkaisee, kuinka suuri vähennys luovutushinnasta tehdään.

Jos haluat ensin yleiskuvan Suomen kryptoverotuksesta, katso myös laaja kryptovero-oppaamme ja opas kryptovarojen luovutusvoittoihin ja -tappioihin Suomessa.

Mitä hankintameno-olettama tarkoittaa?

Verohallinnon ohjeen mukaan luovutusvoitto voidaan laskea niin, että todellisen hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen sijaan vähennetään niin sanottu hankintameno-olettama. Kryptojen kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että verotettavaa voittoa laskettaessa voit vertailla kahta vaihtoehtoa:

1. Todellinen hankintahinta + suorat kulut, kuten ostoon ja myyntiin liittyvät välittömät kulut.
2. Hankintameno-olettama, joka on 20 % tai 40 % luovutushinnasta omistusajan perusteella.

Hankintameno-olettama ei ole erillinen lisävähennys todellisen hankintahinnan päälle. Se tulee todellisen hankintamenon ja suorien kulujen tilalle. Siksi et voi käyttää samaan luovutukseen sekä todellista hankintahintaa että hankintameno-olettamaa.

Kryptoissa tämä voi tulla vastaan paitsi euroiksi myydessä myös silloin, kun vaihdat yhtä kryptoa toiseen tai käytät kryptoa tavaroiden tai palveluiden ostamiseen. Suomen verotuksessa nämäkin ovat yleensä luovutuksia, joista syntyy voitto tai tappio käyvän euroarvon perusteella.

FIFO ja hankintameno-olettama eivät ole sama asia

Suomessa kryptojen luovutusjärjestystä seurataan lähtökohtaisesti FIFO-periaatteella, ellei verovelvollinen pysty näyttämään muuta luovutusjärjestystä toteen. Tämä on eri kysymys kuin se, käytätkö verotettavan voiton laskennassa todellista hankintahintaa vai hankintameno-olettamaa.

Tämä ero on tärkeä käytännössä. Saatat esimerkiksi myydä FIFO:n perusteella juuri sen vanhimman bitcoin-erän, mutta silti vertailet kyseisen erän kohdalla erikseen todellista hankintamenoa ja hankintameno-olettamaa. Vasta sen jälkeen tiedät, kumpi laskentatapa on verotuksessa parempi.

Milloin hankintameno-olettama kannattaa?

Hankintameno-olettama on yleensä hyödyllinen silloin, kun krypton todellinen hankintahinta on ollut suhteessa pieni verrattuna luovutushetken arvoon. Alle 10 vuoden omistuksessa rajapyykki on käytännössä tämä: jos todellinen hankintahinta ja suorat kulut ovat yhteensä alle 20 % luovutushinnasta, olettama voi olla parempi. Jos omistusaika on vähintään 10 vuotta, vertailukohta on 40 % luovutushinnasta.

Jos taas todellinen hankintahinta kuluineen on tätä suurempi, todellinen laskentatapa on yleensä edullisempi. Tappiollisissa luovutuksissa hankintameno-olettama ei tavallisesti auta, koska se pienentäisi vähennyskelpoista tappiota.

Tässä esimerkissä hankintameno-olettama tuottaa pienemmän verotettavan voiton kuin todellinen hankintameno. Jos todellinen hankintahinta ja kulut olisivatkin olleet esimerkiksi 2 800 euroa, todellinen laskentatapa olisi ollut parempi kuin 20 % olettama.

Miten omistusaika lasketaan?

Verohallinnon ohjeessa 10 vuoden raja lasketaan omaisuuden saantohetkestä. Kryptojen kohdalla tämä tarkoittaa tavallisesti sitä päivää, jolloin sait kyseisen erän omistukseesi. Jos olet hankkinut samaa kryptoa useassa erässä, omistusaika arvioidaan eräkohtaisesti sen mukaan, mikä erä katsotaan luovutetuksi.

Erityistilanteissa omistusaika voi alkaa eri hetkestä:

1. Lahjana saadussa kryptossa omistusaika alkaa yleensä lahjakirjan allekirjoituspäivästä.
2. Perintönä saadussa kryptossa omistusaika alkaa kuolinpäivästä.
3. Osituksessa saadussa omaisuudessa omistusaika voi tietyissä tilanteissa jatkua aiemmasta saannosta.

Jos lahjat ja perinnöt ovat sinulle ajankohtaisia, aiheesta on erillinen opas: lahjana ja perintönä saatujen kryptojen verotus Suomessa.

Voiko hankintameno-olettamaa käyttää lahjana tai perintönä saatuun kryptoon?

Kyllä voi, jos yleiset edellytykset täyttyvät ja hankintameno-olettama on sinulle edullisempi kuin lahja- tai perintöverotuksessa käytetty arvo lisättynä suorilla myyntikuluilla. Käytännössä tämä korostuu tilanteissa, joissa omaisuuden arvo on noussut paljon saamisen jälkeen.

Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta säilyttää kunnollista dokumentaatiota. Vaikka käyttäisit lopulta hankintameno-olettamaa, sinun kannattaa pystyä osoittamaan, milloin omaisuus on saatu ja mikä erä on kyseessä.

Miten hankintameno-olettama ilmoitetaan OmaVerossa?

Verohallinnon OmaVero-ohjeen mukaan kryptojen luovutusvoitot ja -tappiot ilmoitetaan OmaVerossa muun omaisuuden luovutuksina. Kryptot voi ilmoittaa joko tapahtuma kerrallaan tai koko vuoden tiedot yhdellä kertaa, kunhan mukana on riittävän eritelty laskelma.

Käytännössä hankintameno-olettama näkyy ilmoittamisessa niin, että verotettava voitto lasketaan sen mukaan, kumpi on edullisempi:

1. Todellinen hankintahinta ja suorat kulut
2. Hankintameno-olettama

Jos verovuonna on sekä voitollisia että tappiollisia luovutuksia, Veron ohjeissa korostetaan, että laskelmat pitää eritellä oikein. Siksi oma tapahtumahistoria, euromääräinen arvostus ja eräkohtainen seuranta kannattaa pitää kunnossa koko vuoden ajan eikä vasta veroilmoituksen määräajan lähestyessä.

Divly auttaa hyödyntämään hankintameno-olettaman oikein

Jos käytät useita pörssejä, lompakoita ja erilaisia kryptotapahtumia samana vuonna, hankintameno-olettaman hyödyntäminen ei ole vain yksi valinta asetuksista. Taustalla pitää olla oikea eräseuranta, oikeat euromääräiset arvot ja oikea vertailu todellisen hankintahinnan sekä hankintameno-olettaman välillä.

Divly Suomessa on kryptoverolaskuri, joka auttaa tuomaan tapahtumia lompakoista ja pörsseistä, tarkistamaan miten ne on luokiteltu verotuksessa ja lataamaan maakohtaisen veroraportin veroilmoitusta varten. Suomessa Divly noudattaa Veron ohjeistusta ja käyttää automaattisesti hankintameno-olettamaa silloin, kun se pienentää verotustasi.

Kaikki antamamme verotustiedot eivät ole veroneuvontaa, taloudellista neuvontaa, kirjanpitoneuvontaa tai oikeudellista neuvontaa, eikä sinun tai muun osapuolen tule käyttää niitä veroseuraamusten välttämiseksi. Pyydä veroasiantuntijalta neuvoja tilanteestasi. Emme tee mitään takuita tai lupauksia tässä annettujen tietojen oikeellisuudesta. Kaikki tähän sisältyvä on meidän mielipiteemme eikä tosiasia.